100 opinnollistamissopimusta

Kokemuksia työn opinnollistamisen prosessista Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikössä

Työn opinnollistamisen punaisena lankana voidaan pitää opiskelun painopisteen siirtymistä luokkahuoneista työpaikoille. Työssä oppimisen tulee olla tavoitteellista ja opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa tukevaa. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikössä työn opinnollistamisen suunnitelmia on laadittu opiskelijoiden kanssa noin satakunta, joista suurin osa on tehty monimuoto-opiskelijoiden kanssa.

Työn opinnollistamisen edellytyksenä on joustava opetussuunnitelma, joka mahdollistaa sopivia ”laskeutumisalustoja” työn opinnollistamisen kokonaisuuksille. Osaamisperustaiset kriteerit sen sijaan helpottavat tavoitteiden tulkintaa varsinkin työelämän ohjaajan silmin katsottuna. Työ ymmärretään tässä yhteydessä laajasti siten, että työn opinnollistaminen koskee myös muualla kuin palkka- tai yrittäjätyössä hankittavaa osaamista. Tästä esimerkkinä on harrastustoiminnan opinnollistaminen.

Haaga-Helian liiketalouden yksikössä työn opinnollistamisen prosessi etenee seuraavasti:

ALOITE. Opiskelija on yhteydessä ohjaajaan prosessin käynnistämiseksi. Opiskelija esitäyttää opinnollistamisen suunnitelman ennen tapaamista ohjaajan kanssa. Suunnitteluvaiheessa opiskelija keskustelee myös työpaikan edustajan (esimies, kollega) kanssa opinnollistamiskokonaisuudesta ja siihen sisältyvistä työtehtävistä.

SUUNNITELMAN LAATIMINEN. Prosessin onnistumisen kannalta ehkä tärkein vaihe on suunnitelman laatiminen yhdessä opiskelijan kanssa. Ohjaajan tulee ottaa huomioon paitsi opinnollistamisen kohteena olevan opintokokonaisuuden tavoitteet myös opiskelijan opintojen kokonaistilanne.

Suunnitelmassa kuvataan mahdollisimman yksityiskohtaisesti työssä kertyvä osaaminen ja opinnollistettava kokonaisuus, josta esimerkkeinä mainittakoon erilaiset projektit, tapahtumat ja työnantajan tarjoamat koulutukset. Suunnitelmassa tulee lisäksi kuvata opinnollistamiskokonaisuuden tavoitteet, dokumentointi, kytkös tietopohjaan (kirjallisuus tms.) sekä osaamisen näyttäminen ja aikataulu.

Yleensä opinnollistamisen prosessit ovat verrattain pitkiä kestäen muutamasta kuukaudesta aina vuoteen asti. Niin ikään opinnollistettavat kokonaisuudet ovat yleensä laajoja (n. 10-15 op), mikä omalta osaltaan mahdollistaa prosessin tuloksellisuuden etenkin oppilaitoksen näkökulmasta.

TYÖN TEKEMINEN JA DOKUMENTOINTI. Opiskelija oppii työtä tekemällä ja dokumentoi työssä kertyvää osaamistaan suunnitelman mukaisesti. Toimivaksi dokumentoinnin tavaksi on osoittautunut blogin tai oppimispäiväkirjan kirjoittaminen, joka soveltuu hyvin myös pienempien kokonaisuuksien opinnollistamiseen.

Oppimispäiväkirjan ja blogin etuina perinteiseen raportointiin verrattuna voidaan nähdä kirjoittamisen säännöllisyys, prosessimaisuus ja reflektiivinen ote. Siinä opiskelija paitsi pohtii oman osaamisensa kehittymistä, myös kehittelee ideoita, osoittaa ristiriitoja ja soveltaa tietoperustaa omaan tekemiseensä.

Blogin lisäksi opiskelija voi kerätä arviointiaineistoonsa liitteeksi muun muassa esitysmateriaalia, laskelmia, valokuvia, videoita jne. Jos opinnollistamisen prosessi on pitkä, ohjaajan kannattaa olla yhteydessä opiskelijaan noin puolessa välissä työskentelyä. Tässä välikatsauksessa opiskelijalla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja ohjaaja näkee, onko työ edennyt suunnitelman mukaisesti.

OSAAMISEN NÄYTTÖ JA ARVIOINTI. Työn opinnollistamisen kohdistuessa olemassa olevaan opintojaksoon tavoitteet ja arvioinnin kriteerit määräytyvät opetussuunnitelman mukaisesti. Jos taas opinnollistaminen kohdistuu esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin, tulisi arvioinnissa hyödyntää niin sanottuja geneerisiä arviointikriteereitä. Arvioinnin perusteet tulee olla opiskelijan tiedossa alusta asti.

Opinnollistamisen prosessi päättyy osaamisen näyttöön, joka voi olla esimerkiksi esitys, haastattelu tai ryhmäkeskustelu. Haaga-Heliassa työn opinnollistamisen kautta syntynyt osaaminen pyritään osoittamaan keskitetysti näyttöpäivien yhteydessä.

Ohjaajan arvioinnin lisäksi palautetta pyydetään myös opiskelijan työpaikan edustajalta. Tällä hetkellä palautteen antotapa on vapaamuotoinen, mutta jatkossa palautetta tullaan keräämään sähköisen alustan kautta, johon kerätään myös muu opinnollistamista koskeva materiaali. Sähköistä alustaa kehitetään Osaamo-osahankkeessa, joka on osa Verkkovirta-päähanketta.

Näyttötilanteessa on tärkeää kysyä opiskelijan itsearviointia omasta oppimisestaan ja mahdollisuuksien mukaan voidaan kerätä myös vertaispalautetta muilta opiskelijoilta. Onnistuneessa osaamisen näytössä yhdistyvät teorian soveltaminen käytäntöön ja omien toimintatapojen, vahvuuksien ja kehittämiskohteiden realistinen arviointi. Tämä tulisi saada näkyväksi sekä prosessin dokumentoinnin että näyttöpäivän menetelmien kautta.  

Lopuksi voidaan todeta, että työn opinnollistamisessa korostuu ennen kaikkea opiskelijan vastuu omasta oppimisestaan ja opinnollistamisprosessin loppuun saattamisesta. Tämä vaatii opiskelijalta muun muassa kykyä suunnitella omaa ajankäyttöään, sanallistaa osaamistaan ja sen kehittymistä sekä taitoa yhdistää käytännön tekeminen ja teoreettinen viitekehys toisiinsa. Kun nämä elementit toteutuvat yhtäaikaisesti, työssä oppiminen korkeakoulutasoisena opiskelun menetelmänä lisää uskottavuutta paitsi oppilaitoksen seinien sisällä, myös työpaikoilla ja muilla epävirallisilla oppimisen kentillä. 

Teksti Alisa Pettersson, Haaga-Helia


Yhteistyökumppanit