Aktiivisista työelämän toimijoista aktiivisia oppijoita

Centria-ammattikorkeakoulun osalta Verkkovirta-hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja kehittää uusia toimintamalleja työn opinnollistamiseen sekä levittää ja ankkuroida työn opinnollistaminen opiskelumuodoksi. Lisäksi haluttiin parantaa erityisesti koulutuksen ja työn siirtymävaihetta ja syventää yritysten ja ammattikorkeakoulun välistä kumppanuutta. Näistä lähtökohdista valittiin pilotoitaviksi koulutuksiksi liiketalouden ja konetekniikan koulutukset. Kun yhtenä tavoitteena oli parantaa koulutuksen ja työn siirtymävaihetta, kohdentuivat ensimmäiset työn opinnollistamiset opintojen loppuvaiheessa oleville opiskelijoille, jotka jo olivat työelämässä ja joilla oli haasteita työn ja opiskelun yhteensovittamisessa. Useimmilla oli vaativia työtehtäviä, joissa suhteellisen helposti pystyi kerryttämään puuttuvia opintoja vastaavaa osaamista.

Hankkeen alkuvaiheessa opiskelijat eivät osanneet itse hakea työn opinnollistamista, vaan tulivat ohjaukseen löytääkseen heille sopivia opintojaksojen toteutuksia, jotka he pystyisivät suorittamaan työn ohella itsenäisesti. Tällöin kartoitettiin ensin työtehtävät ja sen jälkeen tarjottiin työn opinnollistamisen mahdollisuutta. Nyttemmin opiskelijoita informoidaan tästä mahdollisuudesta ja monet jo tiedostavat polun, mutta tarvitsevat tukea arvioidessaan onko työtehtävissä riittävästi sellaisia osioita, joita voidaan opinnollistaa.

Ammattikorkeakoulussa ohjaajat ovat joutuneet perehtymään työtehtäviin ja opetussuunnitelmiin uudesta näkökulmasta. Esimerkiksi opettajat ovat huomanneet, että opetussuunnitelmat on tehtävä vieläkin konkreettisemmiksi tavoitellun osaamisen kuvauksineen.  Mitä paremmin ja yksityiskohtaisemmin suunnitelma on osaamisperustainen, sitä helpompi osaamiset on nähdä työelämässä ja tällöin myös opiskelijoiden on helpompi tuoda näkyväksi osaamisensa ja kehittymisensä. Opiskelijoiden työn opinnollistamisjakson raportointia on tuettu mm. antamalla kirjallisuuslähteitä sekä luentorunkoja pohjaksi, joiden avulla heidän on helpompi tunnistaa työstään ne osat, jotka vastaavat osaamistavoitteisiin.

Opiskelijoiden kommenteissa on noussut esille mm. seuraavia näkökulmia:

  • Työn opinnollistamisessa erilaisuus ja moniammatillisuus otetaan hyvin huomioon.
  • Opiskelijat arvostavat sitä, että joutuvat itse kaivamaan osaamisensa ”teoreettiseen” muotoon ja että heidän oma osaamisensa päivittyy.
  • Työtä opinnollistamalla he voivat myös opiskella itselleen sopivalla tavalla.
  • Vähitellen omaa oppimistaan reflektoimalla he hahmottavat oman ammattiosaamisensa tason ja oppivat arvostamaan osaamistaan.
  • Työelämässä toimivilla on luontevampaa kohdentaa opiskelu ja oppiminen omaan työhönsä, kun oppiminen on räätälöity juuri heille. ”Tämä on modernia oppimista”, totesi opiskelija.
  • Oman työn kautta opintojen suorittaminen motivoi opiskelemaan, ja sivutuotoksena usein on oman työn kehittäminen tai jonkin toiminnan kehittäminen.
  • Eräs opiskelija totesi, että työn opinnollistamisessa tarvitaan hyvä vuorovaikutus oppilaitoksen ja opiskelijan välillä. Opiskelija sanoi myös, että hän arvosti sitä, että oppilaitos ottaa vastaan kehittämisideoita.
  • Toinen opiskelija taas piti hyvänä, että hän sai antaa näytön luennoimalla aihealueesta ja työstään opiskelijaryhmälle.

Pilotoinneista on vielä matkaa siihen, että kaikki opiskelijat tiedostaisivat tämän olevan yksi varteenotettava käytäntöpainotteinen polku tutkintoon. Prosessia kehitetään ja tartuntapintaa laajennetaan edelleen ja valtakunnallinen hanke antaa hyvän tuen ja mahdollisuuden oppia muilta tuomalla muiden ammattikorkeakoulujen opinnollistamisprosesseja ja hyviä käytänteitä tutuiksi.

Teksti Helena Åkerlund, Centria-ammattikorkeakoulu


Yhteistyökumppanit