Ensikohtaamisia Verkkovirrassa

Kyselijä, kuuntelija, jäsentäjä, peilaaja, sparraaja, ideoija, avaaja, yhdessätyöstäjä – tällainen toimijalista nousee mieleeni, kun summaan rooliani ensikonsultaatioissa kahden korkeakoulun kanssa Verkkovirta-hankkeen käynnistysvaiheessa.

Olen ollut asiantuntijaroolissani etuoikeutettu, kun yhteistyökumppaneina ovat kokeneet hankeammattilaiset ja kehittäjät. Kyseisten korkeakoulujen toimijat ovat edenneet jo isoin harppauksin korkeakoulukentässä uuden oppimisen muodon: työn opinnollistamisen tiellä.

Metropolian yhteistyötiimi jatkaa vapaaehtoistyöstä osaamiseen väylää. Tavoitteena on kannustaa amk-opiskelijoita myös kolmannella sektorilla työskennellessään opinnollistamaan konkreettisia osaamisia ja hyödyntämään niitä korkeakouluopintojen etenemisessä. Laurean työryhmä jatkaa TOPI (työn opinnollistaminen) -projektia. Siellä panostetaan opiskelijoiden tietoisuuden nostamiseen opinnollistamisen mahdollisuuksista some-kampanjalla, valmennetaan korkeakouluopettajia opinnollistamiseen sekä kasvatetaan työantajien tietoisuutta eri yhteistyömuodoin.

Kun kummatkin ovat edenneet jo valmiiksi työn opinnollistamisessa, on haasteena löytää uusia ulottuvuuksia toiminnalle. Tässä tärkeänä momenttumina on ensikonsultaatio heti Verkkovirran alkutaipaleella. Pyrinkin kiinnittämään huomiota kolmeen asiaan:
1) korkeakoulun, opiskelijoiden ja työn paikkojen yhteistyön konkreettisuuteen ja yhteistyömuotoihin, 2) työn opinnollistamisessa kehittyviin konkreettisiin työkaluihin sekä
3) osaamisen arvioinnin olemukseen ja sen käytännön toteutuksiin. Kun tavoitteena on tuottaa konkreettisia mallinnuksia, työkaluja ja työmuotoja Verkkovirrassa ja jäsentää niiden syntyminen vuosille 2015–2017 puolivuosittain, on kohtaamiselle selkeä agenda.

Ensimmäiselle työvuodelle onkin piirtynyt em. tiekartan mukaan yllättävänkin konkreettiset askelmerkit. Olemme sopineet useista työpajoista, jotka kohdistuvat opettajiin, opiskelijoihin sekä kolmikantaisesti opettaja-opiskelija-työelämä akselille. Vaikka näin alussa rakennamme struktuuria ja toimintakenttää, sovimme työmuotoja ja tapoja, en saa unohtaa ylläpitää myös työn opinnollistamisen sisällöllistä puolta. Millainen amk-pedagogiikka sisältyy työn opinnollistamiseen? Miten nostamme ohjauksen, oppimisen ja työn laatua opinnollistamisen kautta?

Olen pitkään ollut innostunut oppivan alueen mielikuvasta, kun pohdin ammattikorkeakoulun tapaa tehdä työtään. Uskon, että työn opinnollistaminen onnistuessaan rakentaa oppivaa aluetta yli organisaatiorajojen ja tekee meistä kaikista käyttäjälähtöisiä toimijoita. Tähän keskityn seuraavissa kohtaamisissamme.

Fiilistellen
Kimmo Mäki


Yhteistyökumppanit