Päiväkirjamuotoinen opinnäyte ja terveysalan näkökulma

Kevään työpajassa kyseltiin mistä saisi tietoa päiväkirjamuotoisesta opinnäytteestä. Siitä löytyy ohjeet Verkkovirran työkalut -osiosta. Olemme myös Altti Lagstedtin kanssa kirjoittaneet artikkelin aiheesta kirjaan 21 tapaa tehostaa korkeakouluopintoja (2015). Sen alkujuuri on syntynyt IT-tradenomikoulutuksessa. Sitä kautta on syntynyt yli sata opinnäytettä. Tältä pohjalta on kehitelty terveysalalle oma versio, josta löytyy tietoa Opi työssä -oppaasta.

Päiväkirjatyyppisen opinnäytetyön raportointi tapahtuu päivittäisellä työtehtävien kuvaamisella ja viikoittaisella analyysilla. Tätä kautta jäsentyy työtehtävässä tarvittava tietoperusta: keskeiset ammattikäsitteet, sisällöt sekä työtehtävät, joita tarvitaan työtehtävässä tarvittavaan osaamiseen.

Tässä keskeistä on vallitsevan tilanteen, työn sisällön ja tietoperustan dokumentointi. Opiskelija hyötyy päiväkirjamuotoisesta opinnäytteestä parhaiten, jos hänelle on jo valmiiksi tutkinnon edellyttämä osaaminen. Päiväkirjamuoto toimii tällöin osaamisen dokumentoinnin apuna.

Päiväkirjamuotoinen opinnäyte on työkalu, jonka avulla työssä jo oleva opiskelija analysoi työtehtäviään ja työssä hankkimaansa osaamista ja suorittaa sitä kautta opinnäyteraportoinnin.

Tuula-Maria Rintala: Terveysalan näkökulma päiväkirjamuotoiseen opinnäytteeseen

Verkkovirta-hankkeen tavoitteena on kehittää uusia malleja opintojen aikaisen työn opinnollistamiseen opintopisteiksi. Osana Verkkovirta –hanketta pilotoitiin päiväkirjamuotoista opinnäytetyötä TAMKin terveysalan muuntokoulutusryhmässä. Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö sopii opiskelijalle, joka toimii tutkinnon edellyttämissä tehtävissä, mutta häneltä puuttuu opinnäytetyö.

Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön perustan muodostaa opiskelijan oman työn ja työtehtävien analysointi. Opinnäytetyöprosessin aikana opiskelija tarkastelee työtehtäviään ja omaa osaamistaan suhteessa työtehtävissä vaadittavaan osaamiseen sekä asettaa tavoitteita osaamisensa kehittymiselle. Osaamisen kehittymisen ja mahdollisten uusien toimintatapojen tarkastelussa opiskelija hyödyntää kirjallisuutta. Lisäksi opinnäytetyöhön lisättiin näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiseen liittyvä osio.

Opintojen alussa opiskelijoille tiedotettiin mahdollisuudesta tehdä opinnäytetyö päiväkirjamuotoisena. Opiskelijoista 16 ilmoitti halukkuutensa tähän. Aikaa opinnäytetyön tekemiseen oli yksi vuosi. Opinnäytetyön raportoinnissa opiskelijat noudattivat TAMKin yleisiä ohjeita.

Opinnäytetyön sai valmiiksi 14 opiskelijaa määräaikaan mennessä. Opinnäytetöiden valmistuttua opiskelijoita pyydettiin kuvaamaan mitä hyvää oli ja mitä haasteita oli opinnäytetyön tekemisessä sekä esittämään kehittämisehdotuksia. Kuvaukset analysoitiin sisällön analyysillä.

Tulosten mukaan päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä oli hyvää työelämälähtöisyys, uusi näkökulma omaan työhön ja työssä kehittymisen mahdollistuminen. Haasteita puolestaan olivat oman osaamisen kehittymistavoitteiden asettaminen, opinnäytetyön aikataulu ja päiväkirjan kirjoittaminen työn ohessa. Kehittämisehdotuksina tuotiin esille opinnäytetyön ohjeistuksen yhdenmukaisuus eri opettajilla.

Näyttöön perustuvan toiminnan kehittämisen kohteina olivat esimerkiksi potilaiden ohjaaminen, ryhmäohjauksen kehittäminen sekä käsihygienian kehittäminen. Opiskelijoiden mielestä oli hyvä, että opinnäytetyöhön sisältyi näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen oma työyhteisössä.


Yhteistyökumppanit