Terveysalan oppimisympäristöjen arviointi ja kehittäminen

Turun ammattikorkeakoulun osahankkeessa kehitetään terveysalan oppimisympäristöjä. Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa terveysalan oppimisympäristöjen toimintaa ja tunnistaa niitä hyviä käytänteitä, joilla voidaan kehittää terveysalan opiskelijoiden ammattitaitoa oppimisympäristöissä niin, että ne tukevat mahdollisimman hyvin opiskelijan jatkuvaa osaamisen kehittymistä ja sen arviointia.  Hankkeessa kehitetään yhtenäistä työvälinettä terveysalan oppimisympäristöjen arviointiin ja työympäristöjen kehittämiseen, niin, että se osaltaan tukee koulutukselle asetettujen osaamistavoitteiden saavuttamista sekä työn opinnollistamisen prosessien toteuttamista.

Terveysalan ammattitaitoa edistävää harjoitteluja on viimeisten vuosien aikana kehitetty mm. ohjaajien ohjausosaamisen, opiskelijoiden kliinisten taitojen kehittymisen sekä opiskelijaperehdytyksen näkökulmasta. Myös oppimisympäristöjä on kehitetty systemaattisen opiskelijapalautteen ja opiskelijaohjauksen laatusuositusten avulla. Tätä kehittämistä ei kuitenkaan ole tehty koulutuksen asettamien vaatimusten, osaamistavoitteiden, eikä opiskelijoiden osaamisen kehittymisen näkökulmasta. Terveysalan harjoittelut toteutuvat edelleen hyvin perinteisissä harjoitteluyksiköissä, vaikka terveydenhuoltosektorille on tullut uudenlaisia toimintamuotoja ja –ympäristöjä, kuten moniammatilliset oppimisympäristöt ja järjestöt. Näiden osallistuminen oppimisympäristöinä vaatii tavoitteiden sekä yksiköiden tarjoamien mahdollisuuksien arviointia myös työn opinnollistamisen pohjaksi.

Turun ammattikorkeakoulun osahankkeessa kartoitetaan terveysalan oppimisympäristöjen arvioinnin nykytilanne, kehitetään yhteistyössä työelämän edustajien (VSSHP ja Turun kaupungin Hyvinvointitoimiala)  kanssa työväline oppimisympäristöjen arviointiin ja pilotoidaan sen käyttöä. Tavoitteena on saada arviointityökalu palvelemaan mahdollisimman hyvin sekä oppimisympäristöjen kehittämistä ja opinnollistamisen mahdollistamista että opiskelijan osaamisen kehittymistä terveysalan osaamisvaatimusten mukaisesti.

Yhtenäinen työväline oppimisympäristöjen arviointiin ja työympäristöjen kehittämiseen auttaa työyksikköjä tekemään näkyväksi opiskelijaohjaukseen ja ammatillisen osaamisen kehittymisen tukemiseen liittyvää osaamista sekä kehittämään toimintaansa. Arviointivälineen avulla varmistetaan terveysalan koulutukselle asetettujen osaamistavoitteiden saavuttaminen ja näin pystytään myös luomaan pohjaa opinnollistamisprosessille.

Terveysalan oppimisympäristöjen nykytilan kartoittaminen tehtiin kirjallisuuskatsauksena, aiempaan tutkittuun tietoon ja kirjallisuuteen tutustumalla. Kirjallisuuskatsausta täydennettiin sähköpostikyselyllä terveysalan koulutusta tarjoaville ammattikorkeakouluille terveysalalla tapahtuvan työn opinnollistamisen nykykäytänteistä sekä harjoittelun oppimisympäristöjen ja käytänteiden arvioinnin nykytilasta.

Kirjallisuuskatsauksen pohjalta on arviointityökalun viitekehystä työstetty yhteisissä työpajoissa työelämäkumppaneiden edustajien kanssa. Arviointityökalun viitekehyksen pohjalta on lähdetty suunnittelemaan ja kartoittamaan, millaisia konkreettisia toimenpiteitä arviointityökalun eri osa-alueille vaaditaan, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin sekä oppimisympäristöjen kehittämistä että opiskelijan osaamisen kehittymistä terveysalan osaamisvaatimusten mukaisesti. Arviointityökalun osa-alueita ovat:

  • Terveysalan opetussuunnitelman lähtökohdat
  • opiskelijaohjauksen laatusuositukset
  • opiskelijan kokemukset
  • ohjaajan osaaminen
  • yhteistyö ja siinä toimivat ohjaaja, opiskelija ja opettaja,
  • opiskelijaohjausprosessi,
  • laadukas oppimisympäristö,
  • terveysalan ammattilaisen osaamisvaatimukset
  • asiakkaan/potilaan hoitopolku.

Opiskelijoiden näkökulmia opinnollistamisratkaisumahdollisuuksiin sekä kehittämisnäkökulmia oppimisympäristöjen arviointityökaluun kerättiin valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden työpajoissa syksyllä 2016. Kehittämisehdotuksina opettajan, opiskelijan ja ohjaajan yhteistyön tukemiseen opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymisessä nousi mm. yhteistyön riittävyys, määrä ja yhteistyön muodot. Opiskelijat toivovat ohjaajille lisää resursseja ja toivoivat ohjaajien olevan sitoutuneita opiskelijan ohjaamiseen. Opiskelijat korostivat opiskelijan omaa sitoutuneisuutta ja motivoituneisuutta oman osaamisen kehittymisessä.  Työpajoissa opetussuunnitelmassa asetettujen harjoittelun tavoitteiden tukemisesta osaamisen kehittymiselle nousi esille erityisesti tavoitteiden laatu. Opiskelijat toivoivat tavoitteiden selkiyttämistä ja jäsentämistä ja tavoitteet syvenisivät opiskelijan oppimispolun edetessä. Opiskelijat toivoivat myös työyksiköihin omia arviointikriteerejä, joiden mukaan ohjaus ja oppiminen muokkautuisi. Oppimisympäristön laadusta puhuttaessa opiskelijat nostivat teemoina esille mm. laadukkaan perehdytyksen, ilmapiirin, ohjauksen, mahdollisuuden kehittää osaamista, osaston rakenteet ja ohjauksen organisoinnin sekä oppilaitoksen roolin.

Kevään 2017 aikana hankkeessa täsmennetään vielä arviointityökalun osa-alueiden konkreettisia määritelmiä sekä sisältöjä ja järjestetään yhteistyökumppaneiden kanssa pilotointityöpajat. Työpajoihin osallistujat ovat yhteistyökumppaneiden organisaatioista valittujen yksiköiden opiskelijaohjaajia ja opiskelijavastaavia. Mukaan pyritään saamaan myös yksityisen ja kolmannen sektorin yksiköitä. Pilotointityöpajoissa pohditaan oppimisympäristöjen nykytilannetta ja löytää kehittämisen tarpeita ja haasteita opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittämisen näkökulmasta arviointityökalun kanssa. Työpajojen tavoitteena on konkretisoida osaamisvaatimusten ja opetussuunnitelman merkitystä osaamisen kehittymisen tukemisessa sekä asiakkaan / potilaan hoitopolun merkitystä laadukkaan oppimis- ja työympäristön kehittämisessä. Pilotointityöpajojen pohjalta saadaan uusia näkökulmia ja tukea oppimisympäristön ja osaamisen kehittämiseen. Työpajojen pohjalta oppimisympäristön arviointityökalun täsmennetään ja viimeistellään.  

Julkaistu 13.3.2017
Kirjoittajat Riikka Teuri ja Anu Puodinketo-Wahlsten Turun ammattikorkeakoulusta


Yhteistyökumppanit